hyötypyöräily sähköiset ajoneuvot vastuullinen pukeutuminen 17/11/2021

Koleaa ja sateista – mitä päälle (sähkö)pyöräillessä? – *yhteistyössä Fillarifiilari

Vaatteita pinottuna päällekkäin.

Mitä päälle sähköpyöräillessä vähän nollan yläpuolella roikkuvassa kelissä? Mikä meni vikaan sadekelin pukeutumisessa?

Kelien kylmetessä pyöräilyyn varustautuminen askarruttaa. Sähköpyöräily on lisäksi eri asia kuin normipyöräily. Siinä ei hikoa samaan tapaan, ja vaatetta pitää olla yleensä hieman enemmän.

Avaankin alla oman tämän aamuisen vaateparteni varuste varusteelta – alusvaatteita lukuunottamatta. Mikä onnistui – mikä ei niinkään?

Lauhaankaan talveen pyöräilemään lähteminen voi olla pienestä kiinni. Minulla motivaatiota lisäsi merkittävästi uusi, oikeasti toimiva lakki.

* Sain näet testiin merinosekoitteisen 45nrth-merkkisen pyöräilylakin Fillarifiilarilta.

Lakki vai kypärämyssy

45nrth-merkkinen musta lakki on ollut käytössäni nyt kaksi päivää. Materiaali on sopivan ohutta, lämmittävää ja hengittävää merinovillasekoitetta.

Ohuus, keveys ja korvien päälle yltävät läpät ovat huomattava kohennus lähtötilanteeseen, jossa joko survoin kypärän alle aivan liian paksun pipon tai poljin kokonaan ilman lakkia.

Lippakaan ei ole vain hipstereiden kotkotuksia. Se pitää vesipisarat poissa silmistä ja naamalta.

Ihanan helppoa, kun lakki mukailee päätä ja mahtuu ongelmitta pottamaisen Bern-kypäräni alle. Lakkini koko on S/M. Lakkeja myy Fillarifiilari.

So far – so very good!

Kypärä

Bernin potta koossa M/L. Lippa on kätevä. Vesi tippuu siitä kuin räystäältä.

Turkoosi Bern pyöräilykypärä, joka on kastunut sateessa.

 

 

 

Kaulahuivi

Huivini on todella ylellinen. Sen keveys, lämpivyys ja pehmeys on vertaansa vailla. Käytän huivia kylmällä kaudella päivittäin, arjessa ja juhlassa. Muilla huiveilla ei oikein tee mitään, valitsen kuitenkin tämän.

Välillä – harvoin tosin – pesen sen kylmällä vedellä ja villanpesuaineella.

Huivin materiaali on Cashmere-villa. Huivin kutoja sai työstään asiaan kuuluvan korvauksen – tai näin minulle väitettiin, kun ostin huivin muutamia vuosia sitten. Toivottavasti hän pystyi hankkimaan lapselleen vaikka vihkoja ja kyniä.

Saan usein tuhahtelua, kommentointia, hitaita katseita ja naurahtelua liian ylellisistä tai muuten vaan vääristä valinnoistani. Tästä johtuen en kotiseudulla vieraillessani käy enää oikein missään. Ei vaan enää henkisesti jaksa. Seurassa joudun systemaattisesti pienentämään itseäni. Olen ollut vuosien varrella milloin mitäkin “hirveestä jupista” “kylillä pröystäilijään”.

Nytkin jotenkin nolottaa. Enkä todella tiedä miksi.

Huivia myy Store of Hope.

Aluspaita

Koska minulla on pyöräillessäkin lämmin takki – inhoan palelemista enkä hae matkoillani nopeusennätyksiä – takin alla toimii usein ihan hyvin ohut luomupuuvillainen paita.

Minulla on näitä useita. Käytän viikosta toiseen samoja farkkuja ja tätä paitaa. Tylsää, mutta toimivaa.

Tällä kelillä se hieman kastui.

Armedangels-paitaa myy Nudge.

Kylmemmällä aina varma valinta on merinovillainen aluspaita.

Merino toimii myös ohuen tuulen pitävän takin kanssa lämpimimmillä keleillä.

Minun paitani on alennuksesta joskus hankittu, jo paljon pidetty, hittiä saanut. Toimii silti, aina vaan.

Tuo yllä mainittu, kevyt ja tuulen pitävä takki on minulla kauan sitten hankittu Raphan takki. Kallis oli.

Mutta voi herra pieksut mikä takki!

Se on edelleen kuin uusi, höyhenen kevyt, ihmeellistä, tiivistä kangasta. Pitää tuulen kuin haarniska nuolisateen. Sen ainoa puute on selkätaskun puute.

Se tämän päiväinen lämmin takki

Tässä takkivalinnassa ehkä näkyy parhaiten sähköpyöräilyn ero pelkästään lihaksilla tuotettuun pyöräilyvoimaan ja siinä syntyvään kehonlämpöön. Sähköpyöräillessä ei lämpiä samaan tyyliin kuin normitsygäilyssä.

Lapsen kanssa saattaa myös tulla spontaaneja pit stop: eja.

Siksi siis riittävän lämmin, pöyhkeä takki.

Oma takkini on espanjalaisen merimuovista vaatteita tekevän firman luomus. Ostin sen pitkän harkinnan jälkeen alennuksesta pari–kolme vuotta sitten. Valitettavasti takin laatu, viimeistely ja täytteen sisällä pysyvyys ei mielestäni vastaa hintaa. En suosittele ainakaan tämän takin hankintaa.

Takin sisällä on eettistä untuvaa.

Muistettava on, että untuvatakkeja pitää myllyttää pesun jälkeen melko pitkään kuivausrummussa, että täyte pöyhkeytyy, ja menee omin lokeroihinsa. Pesin takkini viime viikolla ja myllytin sitä tennispallojen kera lähes pari tuntia.

Aamulla pyöräillessäni sumutepullokosteus yltyi matkan aikana sateeksi. Takkikin kastui. Se oli väärä valinta, vesi tuli läpi.

Ei epämiellyttävää, mutta tarpeetonta.

Oikeampi valinta olisi ollut ohut kuoritakki untuvatakin päälle.

Kun edellinen Patagonian vedenpitävä kuoritakkini alkoi murentua, hankin hiljattain uuden. Hengittävä, mutta sateenpitävä takki toimii mielestäni hyvin. Väri on todella kiva. Helma ei tartu tarakkaan kiinni. Alle puen usein lyhyemmän kevytuntuvatakin.

Patagonia on vastuullisen pukeutumisen pioneereja.

Housut

Sadehousuja en ole raatsinut vielä hankkia. Fjällrävenin G 1000 -materiaali on tiheää, kevyttä ja hengittävää. Toimii yllättävän viileälläkin, kun alle pukee lämmintä.

Sade kasteli nyt reisien päällysosan, mutta vesi imeytyi suurelta osin alushousujen villaan.

Housut olen ostanut pari vuotta takaperin Varuste:net:n alennusrekistä. Olen pitänyt niitä todella paljon.

Alushousut

Villa-silkkiset alushousuni olen leikannut Prismasta ostetuista House-merkkisistä sukkahousuista. Terät olivat menneet rikki, mutta nämä toimivat legginseinä edelleen erinomaisen hyvin.

House-merkillä on villa-silkkisiä alusvaatteita sukkahousuina ja legginseinä. Myös polvisukkia taitaa löytyä.

Sukat

Suosin villasekoitteisia, pitkiä polvisukkia. Merinovilla toimii hyvin.

Yleensä ostan syyskauden alussa yhdet polvisukat. Villa puhdistaa itse itseään, eikä sukkia tarvi vaihtaa päivittäin. Huuhdon ne kylmässä vedessä. Välillä pesen ne muun pyykin mukana.

Alpakka on merinoa pidempi kuitu. Minulla on myös parit alpakkaiset sukat, jotka ovat vielä merinoakin lämpimämmät.

Välillä tehostan vaikutusta pukemalla polvisukkien päälle toiset merinovillaiset lyhyet nilkkasukat. Suomalaisvalmisteisia sukkia myy Partioaitta.

Säärystimet

Alpakkaa. Itse kudottu. Toimii.

Sormikkaat

Kotimaiset. Alpakkaa. Toimivat jopa pienellä sateella, kun sade jää villan pintaan. Saattavat olla liukkaat.

Nahka lämpimällä vuorella voisi myös toimia.

Pidemmän päälle synteettinen talvipyöräilyhanska lienee hyvä valinta.

Perheen kesät–talvet pyöräilijällä näkyy Assos ja Pearl Izumi -merkkisiä, ja muutamia muita.

Harmaat ja tummansiniset käännettävät neulotut alpakkasormikkaat kylpyhuoneen luonnonkivilaatan päällä kuvattuina.

Harmaat ja tummansiniset käännettävät neulotut alpakkasormikkaat kylpyhuoneen luonnonkivilaatan päällä kuvattuina.

Laukku

Pieneen laukkuun saa kätevästi puhelimen ja pienen lompakon. Reppua en pyöräillessä suosittele kenellekään. Naali-laukkuni on Prismasta.

Jos vesisade yltyy, laukku kannattaa tietty laittaa vedenpitävään laukkuun turvaan.

Kengät

Jos et käytä lukkopolkimia, yksi vaihtoehto on nahkaiset nilkkurit, jotka on suojattu hyvin ja eristetty villapohjallisilla.

Edellä mainituilla villasukilla ja villapohjallisilla nämä nilkkurit toimivat yllättävän kylmässäkin, jos ei tarvitse jäädä pitkiksi ajoiksi seisoskelemaan.

Kurat ja vesi kantsuu heti lenkiltä palatessa puhdistaa vanhalla villasukalla.

Mikäs unohtui?

Heijastimia, niitä ei tietenkään koskaan ole liikaa.

You Might Also Like

Leave a Reply