Muutama vuosi sitten kevättalvella pitkäaikainen haaveeni toteutui ja pääsin matkalle Islantiin. Matkan ajankohta oli sen verran off season, että lunnit muun muassa jäivät näkemättä, samoin rakentamattomat luonnonlähteet luonnon keskellä kokematta. Pintaraapaisunakin matka oli varsin ikimuistettava. Islanti on monin tavoin henkeäsalpaava. Toivoisin niin pääseväni sinne uudestaan.
Olen myös erittäin kiitollinen sinnikkäälle matkakumppanilleni, joka vaati, että unohdamme vanhan jeepin raaskun vuokraamoon ja laitamme vuokra-autoon enemmän rahaa. Ymmärsin päätöksen oikeaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ylitin Reykjavikin eteläpuolista vuorta seuraten lumiauraa. Edellä ajavasta lumiaurasta huolimatta ajo-olosuhteita voisi kuvailla, aikamme ärsyttävimmät ja kuluneimmat muotisanat -kilpailun voittajasuosikilla, adjektiivilla haastava.
Tuon Islannin matkan upein anti säilyy pääni sisällä muistoina, mielikuvina ja haaveina. Suloisin konkreettinen tuliainen olivat neljä käsinkudottua neuletta.
Kaksi villapaitaa ja liivi olivat tuliainen sisareni lapsille. Valkoinen liivi ja tummansinipohjainen kirjoneule löytyivät Reykjavikin keskustan pääkadun Laugavegurin varrelta, Punaisen Ristin kirpputorilta. Toivottavasti rahat menivät hyvään tarkoitukseen. Tuo sininen villapaita on omasta mielestäni yksi kaunein koskaan näkemistäni neuleista, pohjoisen iltataivaan sininen pohja, johon on kirjoneulottu vaaleaa ruskeaa ja turkoosia. Platinablondin käyttäjänsä päällä, ei söpömpää.
Ruskeansävyinen, vetoketjulla varustettu neulehuppari sai mallinsa takia heti suuren suosion. Sekin on käsinneulottu, ja sen ostin Reykjavikin pohjoispuolelta, matkan varren kylästä.
Itselleni hankin myös omasta mielestäni todella kauniit lapaset. Olen nyt käyttänyt niitä aktiivisesti siitä asti ja nyt ne viimein alkavat sieltä täältä kulua puhki. Parsimista varten ostin Menitalta kerän Léttlopi-lankaa, joka onkin muuten sattumalta tismalleen samaa sävyä, jota on käytetty lapasissa. Aikomukseni on neuloa Léttlopista myös pipo. Hieman karkealta tuo lankalaatu kyllä tuntuu…ehkä siksi sitä oli vain koristeena noissa ihanissa lapasissa…No, piposta lisää tuonnempana 🙂
