Kaikki: Pääsispä jonnekin!
Minä: Pääsispä Tukholmaan!
Vinkit lempikaupunkiini – jos sinne vielä joskus pääsee:
1 Millesgården
En tiedä onko säälittävämpää kuin siteerata itseään, mutta tässä tulee:
“Estrid Ericson ja Josef Frank -faneille Millesgårdenin Annen talo on must-kohde. Kannattaa vain varata Diapamit ja hajusuolat povariin että ei sekoa ihastuksesta.”
Tästä linkistä aiempaan matkakuvaukseeni Millesgårdenista. Taidetta sen monissa muodoissa: Puutarhataidetta, ympäristötaidetta, sisustustaidetta, tekstiilitaidetta, kuva- ja veistostaidetta, asuintaidetta, kuvitustaidetta, tilataidetta… Ei uuvuttavasti, vaan monikerroksisesti ja ilmavasti, kuin huomaamatta, sisällä ja ulkona.
Lähin metroasema tois puol jokkee Ropsten.
2 Bryggartäppanin leikkipuisto Södermalmilla
Bryggartäppan on taiteilija Tor Svaen lapsia varten luoma historiallinen minikaupunki, taloineen, siltoineen, portaineen, keittiöineen, liukumäkineen, hevosineen. Paljon kurkisteltavaa, tutkittavaa, keitettävää, paistettavaa ja juostavaa.
Jos matkaseurueessa on leikki-ikäisiä, sinne siis. Aivan ihana, varjoisa leikkipuisto.
Tukholmalais-isä toi sinne lapsensa hohtavanvalkoisissa, silitetyissä vaatteissa. Seurasin tilannetta silmissäni samanaikaista yllättynyttä ihastusta ja hiipivää kauhua. Tätä ei koti-Suomessa näe!
Me löysimme paikalle puolivahingossa. Olimme leikkineet jo Kungsträdgårdenin, Humlegårdenin (kivat nekin!) ja Nytorgetin, mutta Bryggartäppan oli omaa luokkaansa. Jotain muuta.
Lähin metroasema on Skanstull.
3 Designtorget
Käy verkkosivuilla niin ymmärrät: designtorget.se.
Designtorget vaikutti joskus noin 10 vuotta sitten vähän krääsäkaupalta. Mutta sieltä löytyi tiskirätinpidike, joka hakee vertaistaan. Joo, kyllä. Rätti on ruma, mutta tuo nerokas kapistus pitää sen enemmän “poissa silmistä – poissa mielestä”.
Nykyään voisin ostaa kaupan tyhjäksi. Sitä mitä rakastan: arjen välttämättömiä kapistuksia kauniina, hyvin tehtyinä ja suunniteltuina, jolloin niitä ei tarvitse piilotella. Jälkipolvet toivon mukaan diggailevat samantyylisestä designista. Jos eivät, voivat tienata ebay:ssä tulevalla klassikolla.
Hillitsen itseni ja hiipparoin kassalle vaatimattomine ja käytännöllisine ostoksineni: tiskirätinpidikkeet ja talouspaperirullateline :D. En oikein tiedä mitä sanoa, kun kassan ehkä juuri ja juuri 18 vuotta täyttänyt nuorukainen puhkeaa vuolaasti kehumaan Suomea. Taalaan Muumipeikko-svenskaa sen minkä huvittuneisuudeltani kykenen. Hieman on eri suhtautuminen suomalaisuuteen kuin työpaikassani Bohoslänin pikkupaikassa – gröhöm – 20 vuotta sitten. Mutta nyt ollaankin 2020-luvun Tukholmassa.
Sergelin torin Designtorget myymälä löytyy metrotasolta, kun menee lasiovista sisään. Lähin metro T-Centralen.
Etsin talouspaperirullatelinettä pitkään. Nyt se ilahduttaa minua joka päivä. Telineen on suunnitellut Signe Wirth Engelund Tanskasta – mistäs muualta.
Tiskirätinpidikkeen on suunnitellut Camilla Ljunggren.
4 Svenskt Tenn
Herraskaista? Elämänikäisiä kumppaneita tositarkoituksella? Hell yeah! Ja se tekeekin siitä niin ihanaa. Palvelu on kuin Tiffanyllä New Yorkissa: katsella saa aivan rauhassa, mutta jos tarvitset apua, sinut huomioidaan karvoihin katsomatta luontevasti ja ystävällisesti.
Olen käynyt liikkeessä useita kertoja. Yhtä useasti olen lähtenyt ostamatta edes lautasliinoja. Hypistelen kankaiden laatuja, fiilistelen sisustuksia, tuoksuttelen muiden asiakkaiden Byredoja.
Pakkakankaita saa muuten ostaa vaikka vain kymmenen senttiä jos haluaa. Näin minulle sanottiin, kun lopulta ostin jotain, ensin mitattuani tarkkaan, harkittuani ja harkittuani. Kankaisen hinta hirvittää, mutta laatu onkin jotain aivan muuta. Kestää ja kestää. Vanhetessaan sen kuin kaunistuu.
Estrid Ericsonin suunnittelemasta Elefanten-kankaasta on melko hiljattain julkaistu uusia pastellivärejä. Himoitsen vedensinistä versiota.
Pyöristetyt parveketuoleille tarkoitetut tyynynpäälliset teetin aikoinaan ompelijalla. Kuten kuvasta näkyy, väri on haalistunut jonkin verran, mutta maltillisesti ajatellen virrannutta vettä.
5 Östermalms Saluhall
Kun nälkä yllättää. Jos minulta kysytään, se yllättää usein. Olen isoruokainen ja ehkä paras ruokavieras mitä tiedän. En ole päässyt Tukholmaan sen jälkeen, kun Östermalmin torin kulmalla nököttävän vanhan kauppahallin remontti valmistui. Östermalmille voi surauttaa metrolla. Torilla on myyjiä, joilta saa tuoreita hedelmiä ja marjoja ensinälkään. Pystyssä on usein myös kirpputoripöytiä, joista voi tehdä löytöjä. Ostin siitä kerran ohikulkiessani nipun pitkiä jäätelölusikoita, jotka muistuttavat designiltaan Arne Jacobssenin kädenjälkeä. Tykkään jätskistä, joten niitä käytetään huushollissamme viikottain.
Torin laidalla olevan Åhlensin alakerrassa on myös Mujin pieni shop. Mutta siinähän ei taida olla enää mitään uutta, kun Muji ehti tulla jo Suomeenkin. (Suomen kaupassa en ole käynyt, pöh!)
Kauppahallissa riittää ihmeteltävää, toritunnelmaa, avaria näkymiä ja houkuttelevia tuoksuja. Hyvää husmanskostia tai mereneläviä saa monesta paikasta. Kylkeen kannattaa tilata raikas lättöl.
+1 Polkupyöräily Tukholmassa
Vaikka olisit yleensä arka kaupunkipyöräilijä, Tukholmassa riski kannattaa. Liikennekulttuuri on ihan toista kuin ajoittain agressiivinen meininki Helsingissä.
Viimeisin City Bike kokemukseni oli minulla sitä aikaa, kun oltiin liikkeellä kahdestaan. Yövyttiin Vasastanissa ja katsottiin Winbledonia suorana SVT:ltä. Yle oli lopettanut kisan näyttämisen jo herran päiviä sitten. Ruotsi <3
City Bike -tilanne kannattaa siis tarkastaa ennen kuin lähtee matkaan. Tai tsekata oma hotelli, josko sieltä saisi lainattua tai vuokrattua pyörän. Polkupyörä on ehdottomasti kätevin tapa ottaa Tukholman saaret haltuun. Vaikka vuokrausaika olisi vain muutama tunti, ehdit unohtaa Drottninggatanin ja nähdä paljon muuta.
