Lähestymiskenkäni jotka olin ostanut tässä edellisessä postauksessa mainitsemaani Islannin matkaa varten vuonna 2016, olivat yllättäen ratkenneet molemmista sivusaumoistaan. Olin ostanut kengät tarjouksesta ja silti maksanut niistä huomattavan summan (yli 100 euroa!), joten saumojen ratkeaminen ja pinnan murtuminen on kolmen sesongin käytön jälkeen hienoinen pettymys. Kenkien pinta on pinnoitettua nupukkinahkaa, ehkä tällaisilta materiaaleilta ei voi muuta odottaakaan. Pikainen vilkaisu Haglöfsin kestävyysraporttiin, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2017, kertoo, että vain 6 % heidän kengistään läpäisee heidän oman Sustainable Choise – ”Kestävä valinta” -standardinsa. Made in China lukee näissäkin popoissa. Minulle tuo maaginen sanatrio on periaatteessa kirosana, mutta nykyään se voi tarkoittaa mitä vaan. Moni vastuullinen vaatemerkkikin, kuten alan pioneeri Patagonia, teettää vaatteitaan Kiinassa. Kuluttaja ei voi kuin luottaa heidän sanaansa valvotuista olosuhteista.
Pakko myöntää, että olin ostanut kengät suurelta osin niiden piristävän värityksen ja hauskojen kiipeilykenkämallisten nauhojen takia. Minulla ei ollut vaelluskenkiä, eikä muitakaan maastossa pomppimiseen tarkoitettuja jalkineita. Ajattelin, että Islannissa sellaiset kannattaisi olla. En halunnut kuitenkaan sillä kertaa tuhlata varsinaisiin vaelluskenkiin, koska en ollut koskaan vaeltanut, enkä ollut aikeissa alkaa sitä harrastamaan. Lähestymiskengissä on kovahko ja hyvin pitävä pohja. Nauhoitus ja napakka mitoitus (kengät on mitoitettu kolmasosakoon tarkkuudella) takaavat hyvän istuvuuden. Niillä pärjää pienelläkin pakkasella jonkin aikaa, kun pukee alle villasukat.
Lähestyin siis paikallista suutaria. Haagan suutari (linkki johtaa suutarin facebook-sivuille) on tunnettu nopeudestaan, erinomaisesta hinta–laatu -suhteestaan ja erikoistumisestaan Converse-tennarien korjaamiseen. Suutari korjaa myös vanhoja kalusteita ja vaatteita, joita hän myy liikkeessään suutaripalveluiden ohella. Nytkin tiskillä käytiin kiivasta kauppaa vanhasta kokopuisesta lipastosta.
Ovella pölähtää heti vastaan paksu liiman löyhkä. Pajassa on tekemisen meininki ja autenttinen tunnelma. Suutari Jouko Kauppalalla on kymmenien vuosien kokemus työstään ja se näkyy. Mitä ei täältä saa, sitä ei tarvi. Lauantaipäivän pimeydestä ja teiden liukkaudesta huolimatta ovi kävi jatkuvasti.
Samaan aikaan kanssani liikkeessä asioi myös ihastuttava pieni poika, joka kiinnostui valokuvaamisestani ja kamerastani. Hän tiedusteli kamerani pikseleiden määrää, enkä osannut vastata muuta kuin että ”paljon”. Pitää paikkansa! Fujifilm XT2-kamerassa on yli 24 miljoonaa pikseliä 🙂 Pikselit eivät ole ikinä oikein olleet minulle merkityksellisiä, tai en ole ajatellut valokuvaamista lainkaan niiden kautta, joten asian hahmottaminen on minulle hieman vaikeaa… Olen aina ollut huono matikassa ja digikuvaamisessa.
Enemmän olen ollut kiinnostunut perinteisestä manuaalisesta valokuvaamisesta sekä esimerkiksi optiikan laadusta ja valovoimasta. (vaikka siihenhän ne pikselitkin liittyvät tavallaan.) Yritin siksi kertoa pojalle myös kamerani linssistä, jonka suurin suljinaukkoarvo on huikaiseva 0.95. Tämän ansiosta linssin valovoima on suuri, mutta samasta syystä myös kuvien niin kutsuttu syväterävyysalue on hyvin pieni. (Yleensä olen tottunut ottamaan kuvia optiikoilla, joiden suurin suljinaukkoarvo on 2.8.) Tämä ominaisuus on erityisen käyttökelpoinen henkilökuvauksessa, koska pieni terävyysalue nostaa upeasti esille kuvattavan kohteen, myös taustan ollessa hälyinen. Paljon käytettynä pienen syväterävyysalueen kuvat voivat olla myös rasittavia, joukossa sopii käyttää myös enemmän kertovia ja skarppeja yleiskuvia. Valokuvaamista enemmän tuntevat tietävät, että suljinaukoissa pieni luku tarkoittaa suurta ja päin vastoin.
Minulla on ollut aikomus kirjoittaa kamerastani ja uudesta optiikastani. Tämä miellyttävä kohtaaminen paikallisessa suutarissa innoittaa minua tähän entisestään. Uuden optiikkani nimi on muuten Mitakon ja se valmistetaan, ei suinkaan Sveitsissä tai japanissa vaan – missäs muualla kuin Kiinassa. Made in China. Tästäkin sanatriosta enemmän tuonnempana.
