Luonnonkukkien päivä taittuu iltaan. Aamupäivän polttava aurinko uhkasi muuttaa oman Luonnonkukkien päivän kimppuni kuin hermostuneena säliseväksi naislaumaksi joka omaa epävarmuuttaan ja hämmennystään koettaa nujertaa sekaansa uskaltautuneen tyynen introvertin nöyryyttävällä päsmäröinnillä. Viileämpi sisäilma ja sakset pelastivat tilanteen. Kirjava joukko asettui lasiseen laakeaan maljaan. Luonnonkukkakimput kannattaa kerätä viileällä, mieluiten sumuisella ilmalla, varhain aamulla tai myöhään illalla. Luonnonkukat lakastuvat nopeasti ja kuumassa paahteessa suorastaan silmissä. Pilvisemmällä ja viileämmällä…
Madeleine-leivoksia hajoavassa lentokoneessa – synkkiä fiiliksiä luonnon monimuotoisuuden tilasta
Eduskunnan lisärakennuksen Kansalaisinfo maaliskuussa noin kuukausi takaperin. Ben Zyskowicz harppoo lasiovesta sisään ja tervehtii ”Moi! Mikä tää tilaisuus on?” ”Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen luontopaneelin järjestämä Ääni luonnolle -tilaisuus. Tosi hyvä tilaisuus ja…” Vastaukseni jää puolitiehen kun Zyskowicz kääntyy kannoillaan, seuraa tilaisuutta kolmisen sekuntia ja poistuu eduskunnan lisärakennukseen yhtä kiireisenä kuin on äsken ulkoa saapunut. Samaan aikaan puheluni viimein yhdistyy lääkärikeskukseen, missä luurin toisessa päässä hoitaja…
GOBE -UV-suodatin – vastuullisuudella ja suunnittelulla on väliä
Sain ties kuinka monennennen (huh mikä sana) kerran taas kuulla ammattini olevan turhaa huuhaata. Yhdistyksen jolle jossain vaiheessa tein visuaalisen ilmeen uudistuksen ja joka sittemmin on toistuvasti viitannut kintaalla työlleni, hallituksen puheenjohtaja ilmaisi, miten yhteisessä työnjaossa “graafinen suunnittelu ja viestintä jätetään huomiotta – niitä ilmankin tullaan toimeen.” Kaikkien vuosien ja lukuisten turhien ammattimaisen visuaalisen suunnittelun puolestapuhumisyritysten jälkeen ei voi muuta todeta kuin että kommentti tuntuu…
Hiljainen vuosi – luontomme linnusto muuttuu – ja köyhtyy
Olin viikonloppuna laululeirillä Karjalohjalla ja ilokseni kuulin pitkästä pitkästä aikaa lehtopöllöä. Olin matkalla saunan lämmitykseen, kun sen piippaus ja huhuilu läheisestä metsiköstä yhytti minut. Jos tarkemmin miettii, en ole vuosiin kuullut oikeastaan mitään pöllöä. Pakko myöntää, että en ole vuosikausiin käynyt pöllöretkelläkään. Sitten jos kelaa vuosia taaksepäin, joutuu kauhukseen huomaamaan, että monet lapsuuteni tai nuoruuteni linnut ovat käytännössä hävinneet kokonaan näkö- tai kuulopiiristä. Lapsuudessani talomme…